\u201dSunnuntaina 2. helmikuuta 2020, oli j\u00e4lleen perinteisen \u201dYst\u00e4vyyden Silta\u201d-konsertin aika. FIDA International, unkarilainen M\u00c1SZ alapitv\u00e1ny sek\u00e4 yhdistyksemme HILFE und HOFFNUNG kutsuivat juutalaiset yst\u00e4v\u00e4t \u201dYst\u00e4vyyden silta\u201d -konserttiin Ur\u00e1nia-elokuvateatteriin Budapestiin. <\/p>\n\n\n\n
Siltojen rakentaminen oli yhdistyksemme HILFE und HOFFNUNGin Eeva ja Adalbert Huber-Huber perustajaparin visio. Olemme iloisia siit\u00e4, ett\u00e4 voimme jatkaa heid\u00e4n n\u00e4ky\u00e4\u00e4n ja ett\u00e4 jo viidennen kerran saimme j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 klassisen konsertin Budapestissa juutalaisten ja kristittyjen yst\u00e4vien yhteisty\u00f6n\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n
JOINT Budapestin johtaja ja samalla tapahtuman em\u00e4nt\u00e4, Taly Shaul, avasi konsertin ja toivotti lukuisat vieraat tervetulleeksi. Ylirabbi Peter Kardos kunnioitti tapahtumaa l\u00e4sn\u00e4olollaan ja tervehti yleis\u00f6\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4sti. Unkarin Suomen suurl\u00e4hettil\u00e4s hyv\u00e4ksyi ensimm\u00e4isen kerran kutsun “Yst\u00e4vyyden silta” – konserttiin. Tri Gy\u00f6rgy Urkuti toi arvokkaan tervehdyksen ja antoi tapahtumalle diplomaattisen ulottuvuuden ennen tapahtuman taiteellisen osan alkua.<\/p>\n\n\n\n
HILFE und HOFFNUNG, professori Andr\u00e9i Rothin johdolla suunnitteli monipuolisen konserttiohjelman ja toi kolme taiteilijaa Wienist\u00e4 Budapestiin: <\/p>\n\n\n\n
\u00b7 Sanna Matinniemi, sopraano<\/p>\n\n\n\n
\u00b7 Liviu Burz, basso, viulu<\/p>\n\n\n\n
\u00b7 Seul Lee, pianos\u00e4estys<\/p>\n\n\n\n
Konsertissa soitettiin ja laulettiin W. A. \u200b\u200bMozartin, Anton Dvorakin, Franz Leharin, Imre Kalmanin, Zoltan Kodalyn ja muiden s\u00e4velt\u00e4jien teoksia. Ohjelman p\u00e4\u00e4tteeksi – kuten jokaisessa “Yst\u00e4vyyden silta” -konsertissa – laulettiin Naomi Shemerin s\u00e4vellys Jerushalajim shel zahav (Kultainen Jerusalem), mik\u00e4 sai konserttivieraat liikuttuneiksi.\u00a0<\/p>\n\n\n\n
Yleis\u00f6n toivomuksesta taiteilijat tulkitsivat viel\u00e4 lopuksi Rudolf Sieczynskin teoksen \u201dB\u00e9cs, almaim v\u00e1rosa – Wien, sin\u00e4 unelmieni kaupunki\u201d. Mik\u00e4 olisikaan ollut sopivampi lis\u00e4numero!<\/p>\n\n\n\n
Siltoja ei rakennettu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n juutalaisten ja kristittyjen j\u00e4rjest\u00f6jen ja konserttivieraiden v\u00e4lille, vaan my\u00f6s Budapestin ja Wienin v\u00e4lille.\u201d<\/p>\n\n\n\n